Katie E. Winters discusses the growing inclusion of moose meat as Labrador Inuit food.

Moose niKinga Kaujimajaulaungituk Inutuinnanut Nunatsiavummi kisiani mânnakut jârini, Unuttumaget nunalimmiut Nunatsiavummit ottulautsimangitut tipanganik amma mânna mamagijaulittuk, Ilangit Inuit takulautsimangitut omajunganik tâvatuak pulâgiaKattajut namminik nunalet Kuatsevinginnik aniggaujigiattugiamut niKijammik igâtsaminik niginiattaminik. Moose laisansingit tunijauKattalittut atunik nunalet nunagijanginnut Labradorimi taimanganit nukKangattitaulaugaminit kangitluasutjuak tuttuKutingit.

Tânna kangitluasutjuak TuttuKutingit ikilliumivalliasimajut angijualummik amma suli katavalliajuk. Tânna Moose ininganosimaluattuk omajumut.

MooseniKinga igattauKattajuk, nikkuliuttauk, otâttauk, jagâttauk, niaKojiuttauk, amma ilangit Inuit allât nigiKattajangit aipajotilluni.

Ilangit Inuit suli nigigumangitut moose niKituinnanganik amma ilangit sivullipâmmagimmik ottugiusimajut amma sungiutisimajut tipanganik.

Jâri tamât pinasuaKattalittut Gros Mourne Nunatsualimâmi SilakKijâpvingani pinasuagiamut 50-nik omajunik tuniuggatauniattunut Nunatsiavut Nunalet Kuatsevinginnut ilinganiattumut ikajotiKajunut ilangautilluni NiKitsaKatsiagiamut SuliagijauKattajumut.

Suli Kaujimajaungilak Kanga nukKangattitaunninga pinasuagiamut kangitluasutjuak TuttuKutinginnik nukkalâmmangât, tâvatuak mânnaluatsiak Inuit pinasuaKattavut amma nigiKattavut Moose-imik.

Advertisements

Leave a comment

Filed under Uncategorized

Angiggaga (my home)

Charlie Flowers had 2 questions: 1. How do you say ‘This is my home’ in Inuttitut and 2. Why does one sometimes see -ga for ‘my’ and sometimes -kka for ‘my’.

1. Matt Barbour gave us the translations:

Una angiggaga – ‘This is my home.’

Una illuga – ‘This is my house.’

Note that gg is prounounced like two KK.

Some people shorten the word to angKak so angKami ‘at home’ (Jeddore dictionary)

This is just a dialect difference.

2. Now for the ‘my’ part:

-kka is for when what you possess is plural (three of more). So ‘my hats’ nasakka

but ‘my hat’ nasaga ‘my 2 hats’ nasâkka

The pattern is:

i. -ga when I own one thing   illuga ‘my house’

ii. -VVkka when I own two things VV means make the vowel long unless it is already long

ijekka ‘my 2 eyes’ [base ijik]

ulokka ‘my 2 ulus’ [base ulu]

BUT

umiakka ‘my 2 or more boats’ [base umiak]

iii. -kka when I own 3 or more things

ulukka ‘my 3 or more ulus’

 

Leave a comment

Filed under Uncategorized

Lydia on the Labrador Canoe Regatta

Labrador Canoe Regatta-tiunigâttuk pigiasittitaulaungngituk Augus 6-imi, silalulaummat.  Tâvatualli pivitsaKattitaulaukKuk pigiasigianga Augus 7-imi, Nainami ullâkut.  Angutet pivitsaKalaukKut sâlakkumautigiamik, (Canoe-tlutik) Kajagiakkotlutik, tâvatuak annait nukKatitaulauttut.  Gosling Lake-mi Regatta-ttuKalaukKuk pinguakatatlutik, sollu “Spin The Wheel”, tutsiakatatlutik Inuktitut, Kallunâttitullu ammalu unuktunik akilinnik niKijatsanik aullaijuKalaukKuk, kisiani fiaramunut, pivitsaKalaukKut silakKijâgiamik.  ketaugaluak, unnumat fireworks-siKalaukKuk, tutsiagalajunik tusannijâtlutik, allât piakulunik aullaijuKalaugivuk.

Leave a comment

Filed under Uncategorized

Lydia on cleaning up HV/GB

SuliaKagiasilaukKunga suliaKattikalu tamâni Happy Valley-Goose Bay-mi, pigiasitluta Mai 30, 2016-ami. Pingasunik voginik suliaKagiaKavugut akilittauKâgata, vogiup nâninga nâlaummat Mai 28-imi, suliaKagiasitluta akiliusiat pigianningani. Taimaimmat akilittaulângilagut, kisiani June 17-ami.

Mâni jârimi senauvugut suliaKattet, sitamaujugut annait angutet sâtsiutlutik. Sâksinik voginik kisiani suliaKalluta.

Sanigalannik pokKaiKattavugut akKutinnit nakituinnak silamit.

Tamâni jârimi saniluvinik, allât AngajukKâvut isumaKajuk suliaKattisigiamik atausigiallamik vogimik.

Ammalu akilittaunivut puttunitsaulittuk. PigiasikKâgatta akilittauKattalaukKugut $10.25 sitontitut. Mânna akilittaulikKugut $12-tut sitontitut.

SuliaKatikka tamâni jârimi Inojut, atausituinnak Metis-niujuk.

Leave a comment

Filed under Uncategorized

Hebron (Rita Andersen)

Hebronimit nottitaulaukKugut 1959-nami, taitsumani nottitaukKâgata kisiani ingiggaKattalaukKugut Kimutsikut, motattigullu. Aullâsimavittinit Napartok Bay-mit HebroniliaKattadluta upingasâmi Kimutsikut ubvalu Inoviasiugialigatta ukiumi. Ammalu motattigut ingiggaKattadluta taimâtsainak. SilakKidlaKattadluni upingasâtsiavammi, KiujanattoKattadluni ukiumi Inoviasiugialigatta Decemberami Hebronimut. Tamakkua pijagetuammata utiKattadluta aullâsimavittinut.

1 Comment

Filed under Uncategorized

Katie Winters on 13 Different Types of Snow

Pigutsataulitlunga aliasuKattalaukKunga InutuKattinegalagiamik, unikkâgutigiKattalauttangit ammalu suli tigumiajanginnik. Salutujualuit tusannitotlutillu unikkâjangit.
Sugusiutlunga pigutsaligama pivitsaKalaukKunga ilinniagiamut iluggusiganik ammalu piusituKagijaganut.
InutuKait katiKattalauttut tupinni, illukulunni, sitjami, itsavinni, upvalulonnet sâmituinnak igapvimi.
Atautsik tusannituk unikkausik tusalautsimajaga unauvuk, uKautijaugajakKunga tammasimaguma, 13-nauvut adjigengitut aputet atuKattajavut ukiami, ukiumi ammalu upingasâmi.
Ilonnangit ikKaumagunnalungitakka tâvatuak ukua ilangit ikKaumajakka.
Kanik adjiKalungituk asianik, ungilannatogajattuk kinakkut, Kausinnasok, aKittosok, sitijuk, ammalu Kanik allât panittosok.
Aputik Kanutuinnak atuttausok, inosinnut piulitsisongummijuk.
Aputik atuttausok imautilluni, sinittaviliuttausok, aputik atuttausok Kiujanagekkutiulluni illunut, Kamitsisok ikualajumik, mamisaisok Kuasimajumik, Kuattisisok niKituKannik, aputik atuttaulagijuk iniggavigillugu Kijuttagiagiamut, iniggavigillugu sikitokkut nunakkogutigillugu.
Aputik atuttauKattamijuk nigiunagillugu Kanuk paungait piguniammangâmmik aujami, aputiluviniKatuappat paungaKatsialâttugok, napâttuit pigutsiagalaillu Kegunnailutik, tasivut tasialuvullu tatasimaKattalutik imammik omajuit imisonguKattaniammata.
Sananguagalasonguvugut aputik atullugu, Kanitainnamat atuttausok pinasuattimut nutânik nutaungitunnilonnet tumiKammangât omajunit ammalu Kanittomangâmmilonnet. Atugajammijavut akKutigillugu.
Ilisimallagijuk pinasuattik pisutuinnagajattuk Kângagut aputikkut piujommangât aputik illuvigapvigiliugiamut.
Appisimaluatlapat kivisitsisok sikummik ammalu kivinnatonialluni tamanna piujoKattangituk iniggavigigianganut.
Sikuk ammalu aputik sitjaup killingani atuttausongummijuk talluniapvigillugu inunnut omajunnulu omajunniagasuagiamut.
Aputik ammalu sikuk atuniKatsiamagittuk inosittini iniKatluta taggâni. AputiluviniKagajakKugut tâvatuak ilangani KaujimaKattangilagut uvattinut Kanuk angitigijumik atuniKammangât.
Unuttumagiuvut atuttauvigijausok aputik, uppiniKavunga tamanna suli kajusiutigijausok unuttugiallanut…..

Leave a comment

Filed under Uncategorized

Katie E. Winters on the Fall season this year

Ukiatsâk tikisimaligivuk..aujak nigumettosimalungituk tapvani jârimi,
paungait pigutsiasimangitut, nillet tapvainauluatlaKottumik tikisagaigelaukKotut.
kanangâluasimavuk, anugitluni, tatsitlunillu, aujautsiangusimangitualuk.

Ukiatsângunialimmimat Inuit suli utakkivut illusanginnik pijagettaugianginnut, tapvainaunitsamik illusait piKutigalangit
tamatumani tikisagaisimavut umiatsuakut.

Ukiatsâmi inuit pannaigalanialimmijut illunginnik atuinnaguttigiamut nillatâluatlaKâttinagu.

Asigiallakut tusagatsani, niKenukua niuvipvini akituluatlaKattalittut, inuinikkua suliaKaKattajut immaKâ akiliusiangit
puttugiattaugajappata, kiasalenet ammalu utsualuillu akitujualoKattamijut.
AjunnatualoKattavuk piluattumik unuttumaginnik ilaKaguvit.

Tusagatsagiallakut, Kanimmasik tikilimmijuk, nuvaliaKilimmijut nunalimmiut.
Kiujanaluatlamallu ammalu taimainginnamat ukiatsâmi.

Leave a comment

Filed under Uncategorized